Etusivu Elinkeinot Historia Kuvagalleria Sijainti Yhteystiedot Palaute
1500-1751 1968-nykypäivä 1751-1822 1822-1968
 <Takaisin
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1751-1822 – Austrellit

Petter Johan Austrell vanhempi (1751-1782)

Petter Johan Austrell (s. 1704, k. 1782) syntyi Nurmijärven pitäjässä. Hänen isänsä Ezechiel oli muuttanut Ruotsista Suomeen ja hänen äiti oli suomalaista Hästesko-Fortunan sotilassukua. Vuonna 1725 Petter Johan solmi avioliiton kappalaisentyttären Maria Steniuksen kanssa.

Petter Johan Austrell oli ahkera ja säästäväinen, minkä lisäksi hänellä oli terävä pää ja hyvät liikemiestaidot. Näitä ominaisuuksia hän käytti hyväkseen Pekkalan tilan uutena omistajana. Vuonna 1754 Austrell osti Ruhalan, Viljakkalan ja Hakolan rälssitilat torppineen sekä Haapalan ja Taipaleen tilat torppineen.

Petter Johan Austrell muutti pysyvästi Pekkalaan asumaan 1750-luvulla ja täten päätilalla ei enää tarvittu lampuoteja. Sivutiloja varten vahvistettiin lampuotisääntö vuonna 1758, ja lampuotitilat maksoivat vuosittain vuokraa ruokana ja muina maataloustuotteina sekä taksvärkkipäivinä.

Pekkalaan kuului lisäksi useita torppia, vuoden 1775 henkikirjan mukaan kahdeksan torppaa: Lahomäki, Majaniemi eli Jokitaipale (1740-luvulta), Vaskujärvi eli Matoharju (vuodesta 1752), Mäkipää, Myllymäki, Tömisevä, Lähteenmäki ja Tallusniemi. Myös torpparit joutuivat maksamaan vuokraa taksvärkkipäivinä.

Austrell oli innokas kunnallismies, ja hän osallistui aktiivisesti Ruoveden kirkon rakentamiseen. Hän myös lahjoitti kirkon rakennusta varten 600 kuparitaalaria, joka oli yli puolet urakan rahoituksesta. Kun kirkko valmistui vuonna 1778, hän pyysi saada oman kirkonpenkin itselleen ja perheen naisväelle. Tätä oikeutta hänelle ei suotu, mutta hän sai rakennuttaa kirkon viereen oman hautaholvin.

Vuonna 1762 Petter Johan Austrell sai porvarisoikeuden Naantalissa, mikä takasi hänelle vapaan viljakaupan. Hänen taloudellisten toimiensa ansiosta vuonna 1765 Ruotsi-Suomen kuningas soi Petter Johan Austrellille taloustirehtöörin-arvonimen.

Petter Johan Austrellin aikaan Pekkalasta tuli herraskartano, vaikka rakennukset olivat vielä varsin vaatimattomat. Hänen aikanaan aloitettiin laajamittainen metsien kaskeaminen ja uusien peltojen raivaaminen. Vuonna 1761 Pekkalan kartanosta tuli Ruoveden käräjätalo.

Austrellin lähestyessä vanhuutta ajatukset kartanon tulevaisuudesta huolestuttivat häntä. Ehkäistäkseen tilan valtausyritykset ja jakamisen hän päätti hankkia tilalle fideikomissin, sääntöperintötilastatuksen. Tämä takasi, että tila kokonaisuudessaan siirtyi suvun vanhimmalle miespuoliselle jäsenelle ja että perilliset eivät saaneet myydä tai pantata tilaa. Vuonna 1782 Petter Johan Austrell kuoli.

Petter Johan Austrell nuorempi (1782-1820)

Uusi omistaja, vänrikki Petter Johan Austrell nuorempi (s. 1742, k. 1820), oli 40-vuotias isänsä kuollessa. Vuonna 1759 hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi ja liittynyt Satakunnan osakuntaan, minkä jälkeen hän oli astunut sotilaspalvelukseen.

Vuonna 1783 vänrikki Austrell nai Gustava Sofia von Kohtenin, joka oli Ruoveden kompanian päällikön, majuri Fredrik Gustav von Kothenin ja Anna Sofia Jägerskiöldin tytär.

Petter Johan Austrell nuorempi osallistui Suomen sotaan 1808-1809 ”porilaisten” riveissä. Vänrikki Austrell kasvatti kartanoa ostamalla Pitkälän tilan, ja vuonna 1800 Pekkalaan kuului yhteensä 11 tilaa. Syksyllä 1820 Petter Johan Austrell nuorempi kuoli 78-vuotiaana.

Fredrik Johan Austrell (1820-1822)

Fideikomissin otti haltuunsa hänen ainoa elossa oleva poikansa, Fredrik Johan Austrell (s. 1783, k. 1822). Hän oli myös ottanut osaa vuoden 1808-1809 sotaan ja palvellut Ruoveden komppaniassa Porin rykmentissä, kuuluisien Rothin ja Spoofin joukoissa. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Palattuaan sodasta kotiin Fredrik Johan solmi avioliiton vuonna 1810 Susanna Maria Långhjelmin kanssa, joka kuoli jo vuonna 1813. Fredrik Johan Austrell itse kuoli vuonna 1822 alle 40-vuotiaana lapsettomana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

   


1500-1751
1751-18221822-19681968-nykypäivä

Etusivu | Elinkeinot | Historia | Kuvagalleria | Sijainti | Yhteystiedot | Palaute